10 kysymystä lapselle koulupäivän jälkeen – unohda “Miten päiväsi meni?”

Kun lapsi tulee koulusta kotiin ja potkaisee kengät eteisen nurkkaan, vanhemman ensimmäinen kysymys on usein rutiininomainen: “No, miten päiväsi meni?” Vastaus on melkein poikkeuksetta lyhyt: “Ihan hyvin.” Siihen keskustelu usein tyssää.

Tämä ei tarkoita, etteikö lapsella olisi ajatuksia, kokemuksia ja tunteita päivän varrelta. Pintapuolinen kysymys ei vain aina johda niiden jakamiseen. Aikuisen kannattaakin pysähtyä miettimään, millaiset kysymykset todella avaavat keskustelun ja auttavat lasta sanoittamaan arkeaan.

Tutkimuksissa on osoitettu, että vanhemman kiinnostunut ja avoin vuorovaikutus tukevat lapsen kielellistä kehitystä, emotionaalista hyvinvointia ja itsetuntemusta. Se, miten kysymme, kertoo lapselle paljon siitä olemmeko todella valmiita kuuntelemaan.

Miksi “Miten päiväsi meni?” ei riitä

“Miten päiväsi meni?” on sinänsä lämmin kysymys. Se kertoo vanhemman halusta olla läsnä lapsen elämässä. Kysymys on kuitenkin pintapuolinen ja antaa lapselle mahdollisuuden antaa nopean ja helpon, sisältöä vailla olevan vastauksen.

Lapsi voi myös kokea, ettei vanhempi oikeasti kaipaa pitkää tarinaa, vaan odottaa nopeaa kuittausta. Varsinkin murrosikäiset, jotka jo valmiiksi saattavat olla niukkasanaisia, tarttuvat tähän helppouteen.

Psykologian tutkimuksissa avoimet kysymykset ovat osoittautuneet tehokkaiksi keinoiksi saada lapsi kertomaan enemmän. Kun kysymys on tarkempi ja liittyy tiettyyn tilanteeseen, lapsen on helpompi muistaa yksityiskohtia ja tunnistaa tunteitaan.

Avain on avoimuudessa ja kiinnostuksessa

Keskustelun avaamisen ytimessä on aina sama viesti: olet minulle tärkeä ja haluan kuulla sinusta enemmän.

Kun lapsi aistii, että vanhempi on aidosti kiinnostunut, hän uskaltaa myös avautua. Avoimet kysymykset auttavat lasta kertomaan enemmän kuin “kyllä” tai “ei” -vastauksen verran, ja konkreettiset kysymykset antavat tarttumapintaa muistaa päivän tapahtumia. On tärkeää antaa lapselle aikaa vastata ja kuunnella kärsivällisesti ilman arvostelua.

Kun ilmapiiri on hyväksyvä ja kiireetön, lapsi oppii, että hänen kokemuksensa ja ajatuksensa ovat arvokkaita ja niitä halutaan kuulla.

Kymmenen kysymystä arjen keskusteluun

1. Mikä sai sinut hymyilemään tänään?

Tämä kysymys ohjaa lasta etsimään päivän aikana positiivisia kokemuksia. Se voi olla hauska kommentti luokkakaverilta, onnistuminen liikuntatunnilla tai opettajan hymy vaikeassa tehtävässä. Samalla lapsi harjoittelee tunnistamaan ja arvostamaan pieniä hyviä hetkiä.

2. Mikä oli päivän vaikein asia?

Tärkeää on, että vanhempi ei yritä heti ratkaista ongelmaa, vaan kuuntelee. Lapsi saa kokemuksen, että haasteista voi puhua ilman, että niitä vähätellään. Tämä vahvistaa resilienssiä ja ongelmanratkaisutaitoja.

3. Mitä uutta opit tänään?

Oppiminen ei rajoitu matematiikan tehtäviin tai kielioppiin. Lapsi voi kertoa myös sosiaalisista taidoista: “Opin, että jos pyytää nätisti, kaveri antaa kynän lainaan.” Vanhemmalle tämä antaa arvokasta tietoa lapsen koulumaailmasta.

4. Oliko joku erityinen hetki, joka jäi mieleesi?

Muistojen jakaminen auttaa lasta harjoittamaan kerrontaa ja tunnistamaan päivän kohokohtia. Pieneltäkin kuulostava yksityiskohta voi paljastaa paljon lapsen suhteista ja tunteista.

5. Kenen kanssa vietit eniten aikaa?

Tämä kysymys avaa keskustelun sosiaalisista suhteista. Vanhempi saa käsityksen, keiden kanssa lapsi viihtyy ja onko kaverisuhteissa muutoksia. Samalla lapsi oppii pohtimaan omaa rooliaan ryhmässä.

6. Mikä oli hauskinta tänään?

Oli hauskinta sitten leikki, vitsi tai peli, lapsi saa kertoa asioista, jotka tuottavat iloa. Positiivisen kokemuksen jakaminen vahvistaa vanhemman ja lapsen välistä yhteyttä.

7. Jos saisit muuttaa yhden asian tästä päivästä, mikä se olisi?

Kysymys antaa lapselle mahdollisuuden reflektoida. Se opettaa, että asioihin voi suhtautua rakentavasti: kaikkea ei voi muuttaa, mutta voi ajatella, miten olisi voinut toimia toisin.

8. Mistä olet ylpeä tänään?

Itsetunnon kehitykselle on tärkeää, että lapsi oppii näkemään hyvät puolensa. Vanhemman tehtävä on vahvistaa tätä ylpeyttä kuuntelemalla ja tunnustamalla lapsen kokemus.

9. Mikä sai sinut tänään suuttumaan tai harmittamaan?

Tunteiden tunnistaminen ja nimeäminen on osa tunneälyä. Kun vanhempi kuuntelee ilman arvostelua, lapsi oppii, että myös kielteisistä tunteista voi puhua.

10. Mitä odotat huomisessa eniten?

Tulevaisuuteen katsominen antaa toivoa ja rakentaa positiivista odotusta. Se myös antaa vanhemmalle mahdollisuuden oppia ja kysyä lisää lapsen kiinnostuksen kohteista.

Näin teet kysymyksistä osan arkea

On tärkeää, että keskustelu lapsen kanssa ei tunnu tentiltä. Kysymyksiä ei tarvitse, eikä kannata, esittää kaikkia kerralla. Riittää, että valitsee yhden tai kaksi ja annat lapsen kertoa omalla tahdillaan.

Tilanteella on myös väliä. Jotkut lapset avautuvat helpommin iltapalapöydässä, toiset kävelyllä tai iltasadun jälkeen. Liian suora katsekontakti voi joillekin lapsille olla jännittävää, joten rinnakkain kävely tai autoajelu voi olla luonteva ympäristö.

Kun vanhempi uskaltaa kysyä tarkemmin ja kuunnella aidosti, syntyy usein keskustelua, joka syventää suhdetta, tukee lapsen kasvua ja antaa hänelle kokemuksen: olen tärkeä ja minua kuunnellaan.

Aiotko ottaa kysymykset käyttöön? Jaa ne myös toisille vanhemmille!

Lähteet: Hart, B. & Risley, T. R. (1995). Meaningful Differences in the Everyday Experience of Young American Children; Gottman, J. (1997). Raising an Emotionally Intelligent Child; American Psychological Association (APA)

Kuvat: Unsplash

Seuraa Mutsimediaa myös Facebookissa ja Instagramissa!