Sano nämä 6 asiaa lapsellesi joka päivä – rakennat turvaa ja itsetuntoa

Arjen pyörityksessä perheen välinen viestintä lipsuu helposti pelkäksi rutiiniksi. Silti juuri ne pienet lauseet, jotka sanomme lapselle päivittäin, muovaavat hänen käsitystään itsestään, meistä ja maailmasta.

Kun vanhempana viestit johdonmukaisesti läsnäoloa, rakkautta ja luottamusta, lapsen hermosto rauhoittuu, oppimiskyky vahvistuu ja kyky säädellä tunteita kasvaa. Seuraavat kuusi viestiä ovat lyhyitä ja pieniä, mutta vaikutuksiltaan suuria. Niiden tarkoituksena ei ole täydellisyyden tavoittelu, vaan lempeä muistutus: kun sanat toistuvat arjessa, ne alkavat kantaa.

1. “Kanssasi on kiva olla ja arvostan yhteistä aikaamme”

Arjen kiireen keskellä lapselle jää muistiin se hetki, kun vanhempi pysähtyy, hymyilee ja katsoo silmiin. Tämä lause ei kerro vain yhteisestä hetkestä, vaan viestii: sinä olet sen hetken arvoinen. Tällä viestillä vahvistat kiintymyssuhdetta, joka on tärkeä turvallisuuden lähde.

2. “Olen ylpeä sinusta”

Ylpeyden ilmaisu lapselle antaa lisää motivaatiota tehdä asioita entistä paremmin. Ei siksi, että pitäisi suoriutua, vaan koska lapsi on tullut nähdyksi sinnikkäästi yrittäessään. Lause kertoo, että vanhempi huomaa myös lapsen ponnistelut, ei vain onnistumisia. Tutkimusten mukaan positiivinen palaute motivoivassa, ei arvottavassa sävyssä, tukee pitkässä juoksussa itsetuntoa ja oppimismotivaatiota.

3. “Sinä saat minut hymyilemään”

Pieni, mutta voimaannuttava lause. Se ei aseta suorituspaineita, vaan kertoo lapselle, että hänen olemassaolonsa, pienet eleensä, sanansa tai huumorinsa riittävät tuottamaan iloa. Tällainen viesti muistuttaa lasta ja vanhempaa siitä, että arjen pienet asiat riittävät.

4. “On ihanaa olla sinun vanhempasi”

Tämä lause ei ole vain iloa itselle, vaan lahja lapselle, sillä se kertoo, että vanhemman silmin hän on arvokas. Ei tarvitse puhua saavutuksista, huonoista päivistä tai tulevaisuudesta: riittää, että olet. Tällainen vahvistus luo perusturvaa, joka kantaa myös silloin, kun lapsi kokee epävarmuutta ja virheitä.

5. “Opin sinulta uusia asioita joka päivä”

Lapsi haluaa olla opettaja joskus, edes omalla pienellä tavallaan. Kun vanhempi myöntää oppivansa lapselta, syntyy tasa-arvoinen vuorovaikutus: lapsi ei ole vain oppija, vaan myös opettaja. Tämä viesti rohkaisee lasta jakamaan ajatuksiaan ja kantamaan huomiota ympäristöönsä. Se tukee reflektoivaa ajattelua ja osoittaa, että vanhemmallakaan ei tarvitse olla vastauksia kaikkeen.

6. “Saat tehdä virheitä”

Virheet pelottavat, mutta ne ovat välttämättömiä oppimiselle. Kun sanomme lapselle, että virheet ovat sallittuja, luomme ilmapiirin, jossa lapsi uskaltaa yrittää, kompastua ja nousta ylös. Tämä lause korostaa, ettei rakkaus ole sidottu täydellisyyteen vaan hyväksymiseen inhimillisessä tilassa. Tällainen viesti vähentää pelkoa epäonnistua ja tukee resilienssiä.

Sanoilla tukea siirtymiin

Vaikka jokainen lapsi hyötyy myönteisestä arjen kielestä, erityisen tärkeitä sanat ovat siirtymävaiheissa: kun uusi päiväkoti tai koulu alkaa, opettaja vaihtuu, murrosikä myllertää. Myös kun perheessä on stressiä, lapsen hermosto kaipaa ennakoitavia ja toistuvia viestejä: “Olet turvassa. Olen vanhempana tässä.”

Jos arjessa on paljon konflikteja tai lapsella on toistuvia ahdistus- tai käytösoireita, kannattaa lisäksi pyytää tukea neuvolasta, koulun oppilashuollosta tai terveydenhuollosta.

Näin otat viestit osaksi arkea

Koska sanat unohtuvat nopeasti, muutama käytännön vinkki auttaa, että viestit todella jäävät lapsen mieleen.

Tee sanoista luonteva osa vuorovaikutusrutiinia: voit sanoa yhden lauseen iltaisin, toisen aamupalan yhteydessä. Voit myös toistaa samoja lausahduksia eri muodoissa: “Nautin, että olemme yhdessä” tai “Minulle on ilo olla äitisi/isäsi”. Yksi kannustava lause ei vaadi pitkää tai valmisteltua puhetta. Usein riittää, että sanot asian vilpittömästi ja lempeästi.

Sanojen tueksi tarvitaan konkreettisia tekoja: kuuntele, katso silmiin ja laita puhelin pois kädestä. Sanat menettävät merkityksensä, jos aikuisen läsnäolo ja koko olemus eivät tue niitä.

Kannustavilla viesteillä on vaikutusta

Useat kasvatustutkimukset ja kehityspsykologiset teoriat osoittavat, että lapsen minäkäsitys ja tunne-elämän vahvuus rakentuvat läheisen vuorovaikutuksen kautta.

Kun vanhempi toistaa kannustavia lauseita, hän toimii ankkurina tarjoten lapsen ajattelulle väliaikaisen tuen, kunnes ajattelu vahvistuu itsenäiseksi.

Myös itsetunto- ja resilienssitutkimus tukee tätä: kun lapsi kokee tulevansa kuulluksi ja arvostetuksi, hän oppii palautumaan epäonnistumisista, sietämään epävarmuutta ja rakentamaan turvallisen minäkuvan.

Tältä kuusi viestiä voisi kuulostaa päivässä

Aamu: “Onpa kiva aloittaa päivä yhdessä. Olen tässä, jos tarvitset apua.”

Koulun jälkeen: “Mikä sai sinut hymyilemään tänään? Kerro lisää, kuuntelen kyllä.”

Läksyjen äärellä: “Huomasin, miten jaksoit yrittää hankalan tehtävän kanssa. Hienoa sitkeyttä.”

Kiukun hetkellä: “Ymmärrän, että harmittaa. Kaikki tunteet ovat sallittuja ja ok. Rauhoitutaan ensin, mietitään sen jälkeen ratkaisua.”

Iltapalan aikana: “Tykkään olla kanssasi. Ihan silloinkin, kun päivä on vaikea ja olet ehkä huonolla tuulella.”

Nukkumaan mennessä: “Virheitä tulee kaikille, ei haittaa. Yritetään huomenna uudella tavalla, selviämme kyllä yhdessä.”

Lähteet: Developmental Psychology, Psychological Science, Clinical Psychology Review, American Academy of Pediatrics, Contemporary Educational Psychology

Kuvat: Unsplash

Seuraa Mutsimediaa myös Facebookissa ja Instagramissa!