Miksi Suomi juhlii itsenäisyyspäivää? Näin selität lapselle

Itsenäisyyspäivä näyttää pienen lapsen silmissä kynttilöiltä, sinivalkoisilta lipuilta ja juhlalliselta tunnelmalta. Päivän varsinainen idea saattaa jäädä kuitenkin hämäräksi. Pienelle juhlalla ei ole vielä nimeä suurempaa merkitystä, jolloin aikuinen voi sanoittaa se turvallisesti ja ymmärrettävästi.

• Lue myös: Itsenäisyyspäivän runot

Lapselle itsenäisyys on helpointa selittää arkisen vertauksen avulla. Voit kertoa, että ennen Suomi ei saanut itse päättää tärkeistä asioista. Se oli kuin perhe, joka asuu jonkun toisen kodissa ja joutuu noudattamaan vieraan talon sääntöjä.

Suomalaiset eivät saaneet itse päättää esimerkiksi omasta rahastaan tai laeistaan, ja moniin asioihin tarvittiin lupa jostain muualta. Sitten koitti hetki, jolloin Suomi sai “oman kodin” ja oikeuden päättää itse, millaista elämää haluaa elää. Tätä hetkeä kutsutaan itsenäistymiseksi, ja siksi päivää vietetään vuodesta toiseen.

Isommalle lapselle voi avata, että Suomen historiaan kuuluu myös raskaita vaiheita. Kun Suomi oli vastikään itsenäistynyt, maailmassa oli levottomuutta, ja suomalaiset joutuivat puolustamaan omaa maataan ja kotiaan.

Hyvä lähtökohta on kertoa, että ennen vuotta 1917 Suomi ei saanut päättää omista asioistaan. Suomi oli osa Venäjää, ja tärkeät päätökset tehtiin muualla. Se vaikutti kaikkeen: rahaan, lakeihin ja siihen, mitä kouluissa opetettiin.

Moni suomalainen koki, ettei ollut oikein, että oma maa ei saanut itse päättää tulevaisuudestaan. Vähitellen alkoi syntyä ajatus siitä, että suomalaisilla pitäisi olla oikeus päättää omista asioistaan omassa maassaan.

Pienemmälle lapselle ei tarvitse kertoa yksityiskohtia sodasta, mutta voi sanoa, että monet ihmiset tekivät valtavasti töitä, jotta meillä olisi rauha ja turvallinen maa. Se auttaa ymmärtämään, miksi itsenäisyyspäivä on niin arvokas. Ihmiset ennen meitä ovat tehneet suuria uhrauksia, jotta meillä olisi nyt koulut, mahdollisuus liikkua ulkona turvallisesti ja ilmaista mielipiteemme, sekä pystymme tekemään omia valintoja.

Moni lapsi ihastelee myös kynttilöitä ja Linnan juhlia. Niistä on helppo kertoa myönteisellä tavalla. Kynttilät ovat yhteinen tapa muistaa ja kunnioittaa niitä, jotka rakensivat Suomen. Kun ne sytytetään ikkunalle, koko naapurusto kertoo olevansa ylpeitä Suomesta.

Linnan juhlat taas ovat presidentin isännöimä tilaisuus, jossa kiitetään ihmisiä, jotka ovat tehneet tärkeää työtä Suomea varten. Ne ovat tavallaan koko maan syntymäpäiväjuhlat, joita on jännittävää seurata televisiosta.

Lapsen kanssa voi pohtia, miksi itsenäisyys ylipäätään on tärkeää. Yksinkertainen selitys on, että itsenäisyys tarkoittaa vapautta päättää itse. Suomessa ihmiset saavat valita, missä asuvat, mitä työtä tekevät ja mitä mieltä asioista ovat. Jokainen saa käydä koulua, saada hoitoa, oppia uutta ja elää rauhassa.

Kaikki tämä on mahdollista siksi, että Suomi on oma maa ja tekee omat päätöksensä. Näin asian sanoittamalla itsenäisyyspäivä muuttuu kaukaisesta historiasta joksikin, joka vaikuttaa hänen omaan arkeensa joka päivä.

On myös hyvä sanoa ääneen, että itsenäisyyspäivän ei tarvitse olla juhlallinen vain perinteiden vuoksi. Sen voi viettää perheen omalla tavalla: syömällä yhdessä, katsomalla kynttilöitä tai keskustelemalla siitä, mikä Suomessa tuntuu hyvältä ja tärkeältä. Pieni lapsi kokee usein vahvimmin sen, minkä näkee ja aistii.

Kun lapselle antaa tilaa kysyä ja pohtia, itsenäisyyspäivä avautuu omana tarinanaan. Se ei ole vain vapaapäivä tai juhlallinen tapahtuma. Se on muistutus siitä, että lapsi kasvaa maassa, joka on tehnyt paljon työtä rauhan ja turvallisuuden eteen.

Seuraa Mutsimediaa myös Facebookissa ja Instagramissa!