Suurperheen äiti Aami Hietanen kotiäitivuosien päättymisestä: ‘‘Oma identiteetti oli etsittävä uudelleen’’
Suosittua Tohinatalo-blogia pitävä viiden lapsen äiti Aami Hietanen sai esikoisensa lukion jälkeen. Koska hänen näyttelijämiehensä Konstan työaikataulut Salattujen elämien kuvauksissa ovat epäsäännölliset, on Aami usein päävastuussa 3-, 7-, 9-, 12- ja 14-vuotiaista lapsista ja kodista. Viime syksynä alkoi uusi elämänvaihe kotiäitivuosien jälkeen, kun kuopus aloitti päiväkodissa ja Aamilla on aikaa myös itselleen ja uransa kehittämiseen.
– Meillä oli alusta asti Konstan kanssa ajatus siitä, että haluamme lapset nuorena, jotta jaksamme oikeasti touhuta heidän kanssaan. Hyvä puoli on myös, että lasten muuttaessa joskus omilleen, olemme vielä sen verran nuoria, että jaksamme keskittyä täysillä muihinkin asioihin, kertoo Aami Mutsimedialle puhelimitse.
Suurperheessä itsekin kasvanut Aami ajatteli ennen äidiksi tuloa, että parin lapsen jälkeen lapsiluku olisi täynnä. Unelma perheen koosta muuttui ajan kuluessa.
– Olemme aina menneet lapsi kerrallaan. Kun on alkanut tuntua siltä, että tähän voisi tulla seuraavakin, olemme jutelleet asiasta ja todenneet, että annamme mahdollisuuden. Aina tuli sellainen olo, ettei perheemme vieläkään ollut täynnä.
- Lue äidin tarina: Lapsen saaminen pikkukeskosena
Lasten kasvatus on kiinnostanut Aamia nuoresta pitäen. Kun perhe Konstan kanssa oli kasvanut neljällä rakkaalla pojalla, hänessä kyti vielä unelma, että saisi jonain päivänä olla vanhempi myös tytölle.
– Minulla oli vahvasti sellainen olo, etten kokisi lasten kasvatuksen monipuolisuutta niin laajasti kuin voisin, jos talossamme on yksinomaan poikia. Olin utelias näkemään, miten elämä eroaisi tytön kanssa ja halusin saada lisää erilaisuutta perheeseemme, vaikka tietysti myös pojissa on monenlaisia persoonia.
– Tytön saamisesta muodostui minulle paljon tärkeämpi asia, mitä olin ehkä aiemmin ajatellut. Voin rehellisesti sanoa, että tuntui suurelta aukolta, ettei meillä ollut tyttöä, sanoo Aami.
- Lue ammattijärjestäjän vinkit: Tavaroiden karsiminen
Jokainen lapsi on kuitenkin ollut yhtä tervetullut ja rakastettu alusta pitäen, hän painottaa. Hietasilla tärkeää on myös, että jokainen saa vapauden määrittää oman identiteettinsä ja löytää kiinnostuksen kohteensa sukupuoleen katsomatta.
Valtava elämänmuutos kotiäitiyden päättyessä
Viime syksynä Aamin elämässä tapahtui suuri muutos, kun kuopus aloitti päivähoidossa vanhempien lasten ollessa koulussa. Aami oli elänyt ja hengittänyt pääasiassa kotiäitiyttä viimeiset 14 vuotta ja yhtäkkiä hän oli yksin päivisin.
– Alkuun se oli shokeeraavaa, vaikka olinkin varautunut siihen, että muutos olisi minulle merkittävä henkinen taite. En osannut kuitenkaan arvata, millainen henkinen taisto ja oman identiteetin uudelleen etsiminen siitä käynnistyi. Jonkin aikaa tuntui, että olin tietyllä tapaa tyhjän päällä.
Aami ei ollut juurikaan törmännyt julkisuudessa muiden äitien tarinoihin ja kokemuksiin identiteettikriisistä, joka voi iskeä kotiäitivuosien päättyessä.
– Siinä kohtaa ei aina ole niin yksinkertaista vaan lähteä töihin ja jatkaa elämää. Peilin edessä seistessäni ymmärsin, että nyt on aika laittaa omaa päätä, kroppaa, elämää ja uraa kuntoon. Se oli iso pysähdys itseeni.
– Kun on elänyt pitkään vahvasti muita varten, voi hävitä käsitys siitä, kuka minä olen. Sitä on tässä nyt pohdittu, Aami kertoo ja lisää hiljalleen sopeutuneensa uuteen elämänvaiheeseen.
Urallaan Aami aikoo hyödyntää yrittäjähenkisyyttään ja pitkää kokemustaan lasten kasvattamisesta. Blogissaan hän haluaa tuoda esille myös arkoja aiheita, joista muut vanhemmat voivat löytää vertaistukea. Viime vuonna Aamilta myös ilmestyi lasten kasvatukseen liittyvä esikoiskirja Tohinatalon elämää (OTAVA).
Parasta suurperheen arjessa
Elämä suurperheessä tuo mukanaan monia ainutlaatuisia ilon aiheita. Kysyimme, mikä Aami Hietasesta on parasta monilapsisen perheen arjessa.
Lapset oppivat kohtaamaan ja arvostamaan moninaisuutta pienestä pitäen, sillä sisarukset ovat todennäköisesti keskenään hyvin erilaisia. Arjessa pääsee harjoittelemaan paljon toisen huomioimista, jakamista, huolenpitoa ja erilaisiin tilanteisiin sopeutumista.
Lapsilla on lähes aina seuraa toisistaan ja kaveri vaikkapa lautapelien pelailuun löytyy saman katon alta. Myös lasten ruutuajan rajaaminen voi helpottua, kun kotona on leikkiseuraa.
Mahdollisuudet koko perheen yhteiseen tekemiseen ovat monipuolisia. Isolla porukalla saa helposti esimerkiksi jalkapallopelin tai bändiharjoitukset käyntiin. Yhteiset mukavat hetket arjessa hiovat perhettä entistä enemmän yhteen.
Lapset oppivat ottamaan varhain vastuuta omista asioistaan, kuten läksyjen tekemisestä tai hieman vanhempana harrastuksiin menemisestä. Vanhempien apu ja tuki on aina kuitenkin hyvä olla saatavilla, vaikka lapset voivatkin itsenäistyä aikaisin.
Jotta suurperhearki on sujuvaa, osallistuvat lapset säännöllisesti esimerkiksi kotitöiden tekemiseen ja ruoanlaittoon. Näin he oppivat tekemään töitä myös yhteisen hyvän eteen. Aamista on kuitenkin tärkeää, etteivät lapset kanna arjessa vastuuta sisarustensa hoitamisesta tai arjen sujuvuudesta.
- Katso ammattilaisen vinkit: Lastenhuoneen sisustus
”Rakkautta on jaettavaksi loputtomasti”
Suomessa keskimääräinen lapsiluku on 1,84. Viiden lapsen äitinä Aami Hietanen törmää välillä ennakkoluuloihin ja ajattelemattomiin kommentteihin perheensä koosta. Aamin mukaan monien on vaikeaa ymmärtää, että hän on miehensä kanssa tahtonut paljon lapsia.
– Usein ensimmäisenä kysytään, onko meillä jokin uskontotausta. Kun vastaan kieltävästi, tulee toisen osapuolen kasvoille monesti sellainen ilme, että aha – vahinkoja on sattunut.
Aami kertoo kohtaavansa hämmästelyitä myös siitä, voiko suurperheessä aikaa ja rakkautta riittää jokaiselle lapselle. Hän tietää, että hänen lapsensa saavat läsnäolevaa vanhemmuutta ja jokainen heistä on yhtä rakastettu.
– Useammalle lapselle pystyy myös antamaan huomiota samaan aikaan eikä se vaadi kahdenkeskistä aikaa joka kerta. Pyrimme sitäkin toki järjestämään, vaikka se ei aina suurperheessä helppoa olekaan. Rakkautta taas on jaettavaksi loputtomasti.
Toisinaan ihmiset olettavat, että arki suurperheessä on yhtä kaaosta. Aamin mukaan vauhtia ja ääntä riittääkin, mutta tiukat pelisäännöt ja selkeät arkirutiinit auttavat pitämään kokonaisuuden melko hyvässä hallinnassa.
– Muistettavien asioiden valtava määrä on luonnollisesti haaste. Mitä enemmän lapsia, sitä enemmän Wilma-viestejä, puheluita opettajilta, lasten hammaslääkäriaikoja ja muuta.
– Arjen pyörittäminen tapahtuu kuitenkin niin luonnostaan, ettei sitä edes huomaa. Yleensä kaikki välttämätön laitetaan vaan mahtumaan kalenteriin. Toki erityisesti aamuisin on joskus hetkiä, kun olen kuullut miljoona kertaa ”äiti” minuutin aikana ja silloin tarvitsen pienen hengittelytauon.
Parisuhteelle löytyy aina aikaa
Aami oli 15-vuotias, kun hän alkoi seurustella muutamaa vuotta vanhemman Konstan kanssa. Parisuhde ja rakkaus ovat pysyneet vahvoina myös vauhdikkaan suurperhearjen keskellä.
– Ajattelemme molemmat parisuhteesta samalla tavalla: sitä pitää huoltaa ja ylläpitää koko ajan, sillä se ei pysy itsestään hyvänä. Meillä parisuhde menee oman ajan ja monesti myös unen edelle. Tiedostamme, että lapsemme ovat meillä vaan lainassa ja haluamme, että jäämme lopulta kahdestaan hyvillä mielin ja viihdymme silloinkin toistemme seurassa.
Viisilapsisessa perheessä lastenhoitoavun järjestäminen parisuhdeajan saamiseksi vaatii ponnisteluja. Vanhempien kahdenkeskinen aika on kuitenkin niin tärkeää, että Aami näkee mielellään vaivaa sen eteen.
– Se on aikamoinen työmaa, kun aloitat viestirumban saadaksesi kaikki lapset yöksi hoitoon. Pyrimme usein siihen, että jokainen lapsista olisi eri paikassa yökylässä, jotta myös he saisivat vapaata perhearjesta ja toisistaan ja voisivat viettää aivan erityistä aikaa kummien ja ystävien kanssa.
– Olemme alusta asti rakentaneet sellaista verkostoa, joka mahdollistaa myös avun saamisen näissä asioissa.
Seuraa Mutsimediaa myös Facebookissa ja Instagramissa!
Teksti: Senni Loikala, kuvat: Heli Mielonen
