Dopamiini pitää sinut koukussa – et arvaa kuinka paljon

Miksi tartumme puhelimeen kymmeniä kertoja päivässä? Miksi yksi suklaapala ei koskaan riitä? Entä mikä saa meidät jahtaamaan uusia kokemuksia, tykkäyksiä ja tavoitteita yhä uudestaan ja uudestaan?

Vastaus löytyy yhdestä aivojen voimakkaimmista välittäjäaineista: dopamiinista.

Usein mielihyvähormoniksi kutsuttu dopamiini ei oikeastaan ole hormoni lainkaan, vaan neurotransmitteri eli viestinviejä, joka ohjaa käyttäytymistämme usein huomaamattamme.

Dopamiinia syntyy aivojen syvissä osissa, erityisesti keskiaivoissa, ja sen vaikutukset ulottuvat yllättävän laajalle. Se vaikuttaa mielihyvän kokemuksiin, motivaatioon, oppimiseen, keskittymiseen ja jopa liikkeisiin.

Dopamiini on kuin sisäinen palkintokello: se palkitsee kaikesta, mikä tuntuu hyvältä, ja kannustaa meitä tekemään sen uudelleen.

Dopamiini antaa syyn nousta ylös aamulla

Kuvittele hetki, jolloin sait kiitosta hyvin tehdystä työstä tai voitit pelin. Tuo lämmin, tyytyväinen tunne ei ole sattumaa, sillä aivoissasi erittyi dopamiinia ja se palkitsi sinut.

Dopamiini toimii kuin sisäinen “tsemppari”, joka saa sinut haluamaan tehdä asioita, jotka voivat johtaa palkkioon.

Ilman dopamiinia mikään ei tuntuisi motivoivalta.

Ruoka ei maistuisi hyvältä, liikunta ei toisi mielihyvää, eikä uusien asioiden oppiminen tuntuisi palkitsevalta. Tätä on havaittu esimerkiksi Parkinsonin taudissa, jossa dopamiinitasot laskevat merkittävästi.

Vaikuttaa kehoon ja mieleen

Dopamiinin vaikutukset ovat huomattavat, ja ne ulottuvat useille elämänalueille:

• Mielihyvä ja palkkio: Dopamiini aktivoituu, kun koemme jotakin miellyttävää – esimerkiksi syömme suklaata, rakastumme tai saavutamme tavoitteita.

• Motivaatio: Se toimii moottorina, joka ajaa meitä kohti päämäärää – ilman dopamiinia emme motivoituisi ponnistelemaan.

• Oppiminen ja muisti: Palkitseva kokemus vahvistaa hermoverkkoja. Dopamiini auttaa aivoja muistamaan, mikä johti mielihyvään.

• Liike: Dopamiini säätelee liikkeitä. Siksi sen puute voi aiheuttaa motorisia häiriöitä, kuten Parkinsonin taudissa.

• Keskittymiskyky: ADHD-potilailla on usein poikkeavuutta dopamiinijärjestelmässä, mikä selittää vaikeuksia keskittymisessä.

• Tunteiden säätely: Dopamiinilla on yhteys myös mielialaan. Matalat dopamiinitasot voivat lisätä masennus- ja ahdistusoireita.

Liikaa vai liian vähän dopamiinia?

Dopamiinin määrän on oltava tasapainossa.

Liiallinen dopamiini saattaa liittyä psyykkisiin häiriöihin, kuten skitsofreniaan, jossa aivojen dopamiiniaktiivisuus on poikkeavaa.

Toisaalta liian vähäinen dopamiini voi aiheuttaa apatiaa, masennusta ja motivaation puutetta. Tämä voi näkyä esimerkiksi vetäytymisenä sosiaalisista tilanteista tai haluttomuutena harrastaa asioita, jotka aiemmin tuntuivat mielekkäiltä.

Nykymaailmassa dopamiinijärjestelmämme voi joutua ylikuormitukseen.

Älypuhelimet, sosiaalinen media, pikavoitot ja jatkuva ärsyketulva voivat johtaa dopamiinipiikkeihin, jolloin normaali arki ei enää tunnu palkitsevalta.

Tämä ilmiö tunnetaan myös käsitteenä dopamiiniherkistyminen, jossa aivot kaipaavat yhä voimakkaampia ärsykkeitä kokeakseen samanlaista mielihyvää kuin aiemmin.

Dopamiiniryöpyt koukuttavat

Koska dopamiini yhdistyy vahvasti mielihyvään, sillä on keskeinen rooli riippuvuuksissa.

Alkoholi, nikotiini, huumeet ja jopa sokeri voivat aiheuttaa dopamiiniryöppyjä aivoissa. Ajan myötä keho voi tottua näihin keinotekoisiin piikkeihin ja vaatia yhä enemmän ärsykkeitä saman tunteen saavuttamiseksi.

Myös käyttäytymiseen liittyvät riippuvuudet, kuten uhkapelaaminen, ostaminen tai pelaaminen, perustuvat dopamiinin palkitsemisvaikutuksiin.

Siksi dopamiinia kutsutaan joskus myös “riippuvuuden polttoaineeksi”.

8 tapaa tukea dopamiinin tuotantoa

Hyvä uutinen on, että dopamiinituotantoa voi tukea luonnollisin keinoin. Näitä asioita kannattaa huomioida omassa arjessasi:

• Liikunta: Erityisesti aerobinen liikunta, kuten kävely, tanssi tai pyöräily, lisää dopamiinin tuotantoa.

• Uni: Riittävä ja säännöllinen uni tasapainottaa aivojen kemiaa.

• Ruokavalio: Dopamiinin rakennusaine on aminohappo tyrosiini, jota saa mm. kananmunista, kalasta, banaaneista ja pähkinöistä.

• Auringonvalo: D-vitamiini ja valo vaikuttavat dopamiinituotantoon.

• Meditaatio ja rentoutuminen: Stressi häiritsee dopamiinia, joten rauhoittumisen taidot tukevat tasapainoa.

• Tavoitteet ja onnistumiset: Pienetkin saavutukset voivat vapauttaa dopamiinia. Toimiva arki on usein paras lääke.

• Luovuus ja musiikki: Musiikin kuuntelu ja uuden oppiminen voivat nostaa dopamiinitasoa.

• Sosiaalinen kontakti: Miellyttävä vuorovaikutus muiden kanssa tukee dopamiinin vapautumista.

Dopamiini aivojen kompassina

Voisi sanoa, että dopamiini toimii kuin sisäinen navigaattori: se ohjaa meitä kohti mielihyvää ja pois epämiellyttävistä kokemuksista. Aivot palkitsevat meitä, kun teemme asioita, jotka edistävät selviytymistä ja hyvinvointia.

Ongelmia syntyy, kun tämä järjestelmä joutuu epätasapainoon esimerkiksi stressin, ylikuormituksen tai riippuvuuden seurauksena.

Siksi on tärkeää oppia tuntemaan, miten dopamiini toimii, ja tukea sen luonnollista rytmiä.

Pieni aine, suuri vaikutus

Dopamiini ei ole vain “hyvän olon kemikaali”. Se on keskeinen vaikuttaja siinä, kuka olemme, mitä haluamme ja miten käyttäydymme.

Ymmärtämällä dopamiinin vaikutuksia voimme vaikuttaa suoraan omaan motivaatioomme, mielialaamme ja arjen kokemuksiin.

Lähteet: Journal of Neuroscience,Healthline, Harvard Health Publishing

Seuraa Mutsimediaa myös Facebookissa ja Instagramissa!