Elätkö tietämättäsi esivaihdevuosia? Professori uutuuskirjassa: ”Keski-ikään kannattaa valmistautua”
Esivaihdevuodet voivat alkaa jo kolmikymppisyyden loppuvuosina, joskus jopa hieman aiemmin. Mitä niistä tulee tietää?
Vaihdevuodet ja menopaussi kuuluvat jokaisen naisen elämään. Munasarjojen toiminta hiipuu hiljalleen ja lopulta päättyy kokonaan, kuukautiset loppuvat, samoin naishormoni estrogeenin tuotanto.
Mutta mitkä sitten ovat esivaihdevuodet? Joko olet kuullut niistä, ja elätkö kenties tietämättäsi tätä vaihetta? Aino-Mari Tuurin Menologeja – Tutkimusmatka esivaihdevuosiin -kirjassa (WSOY) pureudutaan tähän naisen elämän siirtymävaiheeseen, joka on voinut jäädä osalle vieraaksi.
Esivaihdevuodet edeltävät vaihdevuosia, ja monilla ensimerkki munasarjojen ikääntymisestä on kuukautiskierron lyheneminen parilla päivällä. Satunnaiset unihäiriöt ovat niin ikään tyypillinen alkusoitto esivaihdevuosille. Muita tavanomaisia oireita voivat olla esimerkiksi mielialahäiriöt, PMS-oireilun vaikeutuminen, hikoilu ja kuumat aallot.
Kirjan mukaan esivaihdevuosioireet voivat alkaa kolmekymppisyyden loppuvuosina, joskus jopa 35-vuotiaana. Oireet voivat alkaa vähitellen, kestäen vuosia. Suurimmalla osalla ilmenee oireita, alussa usein lievinä ja ajoittaisina. Ajan mittaan oireet voivat muuttua vaihdevuosien edetessä häiritseviksi.
Asiantuntijoiden näkemyksiä esivaihdevuosiin
Aino-Mari Tuuri kertoo kirjassa haastatelleensa pariakymmentä asiantuntijaa teostaan varten. Yksi heistä on professori Nanette Santoro, joka muistuttaa, että esivaihdevuosien aikana kannattaa kiinnittää erityistä huomiota terveyteensä ja käydä tarkastuksissa.
”Asiat ovat muutoksessa, eivät kaikilla mutta joillakuilla. Jos suvussa on korkeaa verenpainetta eikä sinulla vielä ole, mutta joskus on, niin tässä vaiheessa se iskee. Kun kuukautiset alkavat tulla harvemmin, terveysriskit, kuten diabetes, ylipaino ja kolesterolitasojen nousu realisoituvat.
Me olemme sopeutuneet hormonien vaihteluun, mutta kun ne vaihtelevat liian nopeasti, voi tulla ongelmia. Vaihetta ei kannata pelätä, mutta keski-ikään kannattaa valmistautua, jos haluaa pysyä terveenä.”
Samoilla linjoilla on tutkija, apulaisprofessori Eija Laakkonen. Hän painottaa kirjassa, ettei esivaihdevuosioireita kokevan kannata ajatella, että oireet ovat merkki lähestyvästä vanhuudesta.
”Pitäisi lähteä pois ajatuksesta, että nyt minusta tulee vanha. Koska ei kukaan tule nelikymppisenä vanhaksi. Pois sellainen ajattelu, että tämä on nyt elämän loppu. Tämä on yksi siirtymävaihe.
Samalla tämä on hetki, jossa viimeistään kannattaa alkaa miettiä terveyttään ja elämäntapoja. Voiko niitä muuttamalla pysyä paremmassa kunnossa?”
Laakkosesta kuitenkin nelikymppisenä olisi hyvä herätä siihen, että muutoksia alkaa tapahtua. Naisen elimistö on rakentunut siten, että se valmistautuu raskauteen koko ajan – ja niinpä hormonikierron muuttuminen on suuri tapahtuma elimistölle.
Aino-Mari Tuuri. Menologeja – Tutkimusmatka esivaihdevuosiin. 2025. WSOY.
Oletko sinäkin kokenut esivaihdevuosien oireita? Jaa tämä artikkeli somessa!
Seuraa Mutsimediaa myös Facebookissa ja Instagramissa!
Teksti: Senni Loikala, kuva: Shutterstock
