Puolukka on pohjoisen rubiini – näin valmistat puolukkakakun ja puolukkahillon twistillä
Kun syksy saapuu ja metsien tuoksu muuttuu kosteaksi ja viileäksi, alkaa puolukan aika. Punaiset, kiiltävät marjat muodostavat tiheitä mattoja metsämaahan, ja marjastaja tietää, että nyt on kiire. Puolukan sesonki on armottoman lyhyt, ja jos siihen ei tartu juuri nyt, on odotettava seuraavaan syksyyn.
Jokamiehenoikeuksien eli jokaisenoikeuksien ansiosta puolukka kuuluu Suomessa kaikille ja sitä saa kerätä lähes mistä tahansa. Ulkomaille puolukka näyttäytyy eksoottisena, pohjoisen luonnon harvinaisuutena. Se on vientituote, jota arvostetaan terveellisenä ja autenttisena.
Hapokkuus on vahvuus
Puolukan maku jakaa mielipiteitä. Lapselle se on usein liian kirpeä, mutta aikuiselle juuri kirpeys tekee marjasta kiehtovan. Puolukan happamuus ei ole ongelma, vaan sen vahvuus: se täydentää suolaisia ruokia, antaa raikkautta leivonnaisiin ja piristää smoothien tai jogurtin.
Metsästä suoraan poimittuna puolukka saattaa tuntua liian hapokkaalta, mutta kun se yhdistetään oikeisiin aineksiin, se muuttuu täydelliseksi kumppaniksi moniin ruokiin.
Puolukka on kiinteä osa suomalaista ruokapöytää. Lihapullien vieressä on totuttu näkemään makea puolukkahillo, joka tasapainottaa suolaisen jauhelihan makua. Puolukka on kuitenkin myös paljon enemmän: se sopii salaatteihin, kastikkeisiin ja jälkiruokiin. Se on marja, joka kulkee läpi aterian aamusta iltaan.
Resepti: Puolukkahillo kanelilla ja omenalla
Harva marja on yhtä vahvasti sidottu yhteen reseptiin kuin puolukka on hilloon. Jokaisella suomalaisella on muistoja puolukkahillosta, oli se sitten kouluruokalan tarjottimella lihapullien kaverina tai joulupöydässä paistin rinnalla.
Hillon valmistaminen on yksinkertaista, mutta sen maku on nostalginen. Tämä hillo toimii yhtä hyvin perinteisesti liharuokien lisukkeena kuin myös makeissa yhdistelmissä, esimerkiksi vaniljajäätelön tai rahkan kanssa.
Ainekset:
1 litra tuoreita puolukoita
2 omenaa (esim. kotimainen happamampi lajike)
3,5–4 dl sokeria
1 dl vettä
1/2 tl kanelia
Valmistus:
Pese ja kuori omenat, poista siemenkota ja paloittele pieniksi kuutioiksi.
Laita puolukat, omenakuutiot ja vesi kattilaan.
Kuumenna miedolla lämmöllä, kunnes puolukat alkavat pehmetä ja omenat hajoavat.
Lisää sokeri vähitellen ja sekoita tasaiseksi.
Mausta kanelilla ja keitä noin 10–15 minuuttia.
Kuori pinnalta vaahto ja tarkista maku.
Kaada hillo kuumana steriloituihin purkkeihin ja sulje tiiviisti.
Pieni marja, iso terveyshyöty
Puolukan arvo ei rajoitu makuun. Sen sisältämät vitamiinit, kivennäisaineet ja antioksidantit tekevät siitä todellisen supermarjan.
Puolukassa on runsaasti C-vitamiinia ja E-vitamiinia, jotka vahvistavat vastustuskykyä, sekä kuitua, joka tukee ruoansulatusta ja pitää suoliston kunnossa. Sen polyfenolit, kuten resveratroli ja flavonoidit, on yhdistetty matala-asteisen tulehduksen ehkäisyyn ja sydän- ja verisuoniterveyden tukemiseen.
Suomalaistutkimuksissa on havaittu, että puolukka voi myös parantaa veren rasva-arvoja ja tasata verensokeria aterian jälkeen. Lisäksi puolukan arbutiini ja muut yhdisteet saattavat ehkäistä virtsatieinfektioita. Näin pienellä ja vaatimattomalla marjalla on siis valtava merkitys hyvinvoinnille.
Resepti: Puolukkakakku
Puolukka sopii täydellisesti myös leivontaan. Sen kirpeys tasapainottaa kakkujen makeutta ja tuo jälkiruokiin syksyistä raikkautta. Puolukkakakku on klassikko, joka nousee kahvipöydän suosikiksi vuodesta toiseen.
Valmis puolukkakakku on mehevä, raikas ja samanaikaisesti nostalginen ja moderni. Sen voi tarjota sellaisenaan tai viimeistellä vaniljakastikkeella tai kermavaahdolla.
Ainekset:
150 g voita
2 dl sokeria
3 munaa
3,5 dl vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta
1 dl maitoa
2 dl puolukoita (tuoreita tai pakastettuja)
Valmistus:
Vatkaa voi ja sokeri vaahdoksi.
Lisää munat yksi kerrallaan hyvin sekoittaen.
Yhdistä kuivat aineet ja lisää taikinaan vuorotellen maidon kanssa.
Lisää lopuksi puolukat ja sekoita varovasti.
Kaada taikina voideltuun vuokaan.
Paista 175 asteessa noin 40 minuuttia.
Paljonko puolukkaa päivässä?
Ravitsemusasiantuntijoiden suositusten mukaan marjoja olisi hyvä syödä noin 1,5–2 desilitraa päivässä, ja puolukka sopii mainiosti tämän tavoitteen täyttämiseen.
Käytännössä tämä tarkoittaa yhtä pientä kourallista marjoja jogurtin tai puuron päällä, muutamaa lusikallista puolukkahilloa ruokailun yhteydessä tai marjoja osana smoothieta.
Liiallista ylärajaa ei puolukalle ole määritelty, mutta sen happamuus voi suurina määrinä rasittaa vatsaa. Säännöllinen, pieni annos päivittäin riittää tuomaan terveyshyödyt ja tekee puolukasta luontevan osan ruokavaliota.
Sitkeä ja sopeutuvainen
Puolukka viihtyy lähes kaikkialla Suomessa, Lapin tuntureilta Etelä-Suomen kangasmetsiin asti. Se muodostaa matalia, vihreitä varpumattoja erityisesti kuiville mäntykankaille, mutta sitä löytyy myös soiden reunoilta, kallioilta ja hakkuuaukeilta.
Puolukka on sitkeä kasvi, joka kestää pakkasta, kuivuutta ja karuja kasvualustoja. Juuri tämä sopeutuvuus tekee siitä yhden yleisimmistä luonnonmarjoistamme. Arvioiden mukaan suomalaiset metsät tuottavat puolukoita yli puoli miljardia kiloa vuodessa, joten raaka-aineen saatavuus on lähes rajaton.
Kaikkien marja
Puolukan poimiminen on suomalaisen syksyn perinne, ja siihen liittyy myös jokamiehenoikeuksien tuoma vapaus. Suomessa kuka tahansa saa kerätä puolukoita metsistä riippumatta siitä, kenen mailla ne kasvavat, kunhan ei aiheuta vahinkoa ympäristölle tai häiritse asutusta.
Tämä tekee puolukasta aidosti koko kansan marjan: se on vapaasti saatavilla kaikille, kunhan jaksaa kumartua varpukasvuston ääreen. Poimimiseen voi käyttää käsiä tai marjapoimuria; ota koko perhe marjaretkelle mukaan.
Monelle puolukan kerääminen onkin yhtä tärkeä osa syksyä kuin itse marjojen syöminen.
Lähteet: THL, Ruokavirasto (VRN), Luontoon.fi
Seuraa Mutsimediaa myös Facebookissa ja Instagramissa!
